Ylileveä tarvitsee varoituskyltin
Liikenteessä ylileveä kuljetus tarvitsee varoituskyltin, jota kuljetetaan rekan edessä ja takana. Samanlaisena poikkeuksena politiikan liikenteessä voitaisiin pitää ylileveää hallituspohjaa.
Keskusten Verkkoapilan ja Suomenmaan uuden liitteen Sentterin tekemässä mielipidekyselyssä kolmen suuren hallituspohja sai kansalaisilta 23 prosentin kannatuksen. Tulosta voidaan pohtia monelta kannalta.
Kolmen suuren hallituspohja voi heijastella kansalaisten käsitystä siitä, että näin varmistettaisiin oman puolueen mukanaolo hallituksessa. Tai sitten taloustilanne koetaan niin vaikeaksi, että sitä hoitamaan havitellaan jonkinlaista yhteiskuntasopimusta.
Kansalaiskyselyssä hallituspohjan selvittäminen on vaikea asia. Ihmiselle yllättäen esitetty kysymys oikeasta hallituspohjasta on vaikea, vaikka hänelle esitellään vaihtoehdotkin.
Kolmen suuren takana ovat keskustalaiset ja SDP. Kokoomuslaisten enemmistö kannattaa puhdasta porvarihallitusta, kakkosvaihtoehtona tulee kolmen suuren pohja.
Sateenkaarihallitus saa yllättävän suuren kannatuksen. Sateenkaarella tarkoitetaan hallitusta, johon kuuluu edustajia oikeistosta, vasemmistosta ja vihreistä. Paavo Lipposen (sd.) hallituksia 1995–2003 kutsuttiin sateenkaariksi.
Poikkeuksellisen leveän hallituspohjan syntyminen merkitsee konsensus-politiikan vahvistumista. Leveän hallituksen vastapainona ei ole vahvaa oppositiota, vaan hallituksen esitysten läpimeno eduskunnassa on aina varmaa.
Käytännössä näin on tietenkin asianlaita nykyistenkin hallitusten aikana, sillä hallituksella on aina enemmistö takanaan eduskunnassa. Vahva oppositio kuitenkin takaa sen, että hallitusten esitykset joutuvat monien oppositiossa olevien puolueiden arvioitaviksi.
Sateenkaarihallitusta kaipaili myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) viime syksynä. Ehkä mukana oli annos nostalgiaakin, sillä hän itse oli molempien Lipposten hallituksen valtiovarainministeri.
Taloudellinen tilanne ei todellakaan ole sellainen, että se vaatisi jonkinlaista poikkeusajan hallitusta. Leveän hallituspohjan haikailua tärkeämpää olisi pohtia hallituksen politiikkaa.
Tuleva hallituspohja ratkeaa vaaleissa, ei mielipidetiedusteluissa. Vaalitulos määrittelee suoraan, kuka kolmesta suuren puolueen puheenjohtajasta valitaan pääministeriksi. Hän taas valitsee hallituskumppaninsa, jomman kumman jäljelle jäävistä kahdesta suuresta.
Muodostettiinpa hallitus mille pohjalle tahansa, tärkeintä on kuitenkin hallitusohjelma. Seuraavalle hallitukselle on tulossa asioita, joiden hoitamiseen tarvitaan vahvaa pohjaa.
Hallituspohja ei ole miellyttävyyskysymys, ei ainakaan lähtökohtaisesti. Hallitus pitää rakentaa asiapohjalle, se on sopimus asioista, jotka seuraavina vuosina aiotaan panna kuntoon.
