Karhukaupungissa itä–länsi-ottelu

Kun opiskeluaikana asuin Helsingissä, tuli selväksi, että hienoimpia ja tavoitelluimpia asuinpaikkoja olivat vanhat, korkeahuoneiset kivitalot.

Eira, Kruununhaka, Töölö. Kallio ja Punavuori eivät vielä silloin muinoin olleet oikein muodikkaita, mutta nykyisin nekin ovat salonkikelpoisia.

Arvostettuja paikkoja olivat tietysti myös Munkkiniemi, Kulosaari ja naapurikaupunkien kysytyt alueet.

Senkin huomasin, että helsinkiläiset keskustelevat uskomattoman paljon asuinpaikoistaan ja panevat niille painoa. Ovat ikään kuin useamman kerroksen väkeä. Lähiöosoite ei entisaikaan ollut mitenkään seksikäs paikka asua.

Nyttemmin tosin kuulemma lähiötkin ovat nousseet jotenkin kiinnostaviksi paikoiksi stadilaisten silmissä. Ja onhan osa niistä niin kansainvälisiä.

Porissa ja kaupungin liepeillä ei ihmisten luokittelu asuinpaikan mukaan ole läheskään niin pitkällä kuin pääkaupungissa.

Mutta kyllä se jonkinlaisen kulturellin leiman antaa, kun ilmoittaa asuvansa vanhassa kivi-Porissa. Itsekin ihastuin aikanaan jokirannan vanhan kivitalon kaksioon, jossa oli korkeat huoneet, paksut seinät ja komea kakluuni.

Tunnelma talossa oli hieno, samoin näkymät joelle. Kivi-Porin hyviin puoliin kuuluu myös keskustan läheisyys, ja naapuritkin olivat mielenkiintoisia. Kuten Porin lahja Suomi-popille, Pertti Nieminen (nykyisin Neumann).

Talvisaikaan Eteläranta on turhan hiljainen. Niinpä Porin kaupunkisuunnittelun nyt keräämät ideat sen elävöittämisestä ovat upea juttu. Jospa rannasta tulisi talvisinkin jotakin muuta kuin läpikulkupaikka.

On hienoa, ettei Porissa osoitteella päästä snobbailemaan. Mutta tietty järjestys täälläkin vallitsee.

Rintamalinjat kulkevat pääilmansuunnittain. Ensinnäkin on niitä, jotka voivat ehdottomasti asua vain Itä-Porissa ja sitten niitä, joille Länsi-Pori on ainoa autuaaksi tekevä kodin paikka.

Lisäksi Kokemäenjoki on vedenjakaja. Osa porilaisista pitää täytenä mahdottomuutena asua sen pohjoispuolella, kun taas tuhansille Pohjois-Pori on juuri parahultainen alue.

Näiden alueiden sisälläkin on tietysti alaluokkia, joihin asuinpaikat jakautuvat. Esimerkiksi Länsi-Porin Tuorsniemellä on ihan eri asia, asuuko niin sanotussa vanhassa vai uudessa osassa.

Tuorsniemelle on muuten kiinteistönvälittäjien äyritietojen pohjalta valikoinut porilaisittain hyvin vaurasta väkeä, samoin Kalaholmaan ja Lukkarinsantaan.

Nyrkkisääntö on, että uudet asunnot ja talot ovat niitä kalleimpia, yleensä myös halutuimpia. Kulturellimmat tosin mielivät esimerkiksi 5. ja 6. osan puutaloidylleihin.