Porin lennoista on kiivailtu aina

”Porin lentokenttä nähdään välttämättömänä pahana, ja monet mielipiteet tukevat lentotoiminnan supistamista. Esiin on tuotu melukysymykset, todettu kentän sitovan kaupungin parasta rakennusmaata ja valiteltu kentän kasvupyrkimyksiä.”

Yllä oleva on suora sitaatti Satakunnan Kansan uutisesta vuodelta 1978.

Vuosikymmenen lopulla kiivailtiin kovasti lentokentän tulevaisuudesta. SKDL vaati kiirehtimään sotilasliikenteen siirtoa pois Porista. Yksi allekirjoittajista oli kaupunginvaltuutettu Tapio Furuholm.

Surullisenkuuluisat ATR-potkurikoneet aiheuttivat seuraavan kovan keskustelun kymmenkunta vuotta myöhemmin. Finnair päätti lopettaa matkustajaliikenteen Poriin suihkukoneilla, jotka korvattiin ranskalaisilla potkurikoneilla.

Poru oli kova, mutta suihkukoneita ei Poriin enää saatu. Vispilät osoittautuivat erittäin epävarmoiksi. Lentoja korvattiin linja-autokyydeillä tuon tuostakin.

”Älkää ihmiset valittako, lentokoneessa ei ole edes verhoja” vitsaili Jyrki Kangas, kun porukkaa taas yhtenä aamuna kuljetettiin vanhalla, jäätyneellä postiautolla Helsinki-Vantaan kentälle, vaikka kaikki olivat menossa Helsingin keskustaan.

– Sinne mennään, minne lippu on ostettu, selitti kuljettaja.

Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki hermostui lentojen surkeuteen, ja hankki yhtiölle oman bussiyhteyden. Matka-aikaa hyödynnettiin oman väen palaverien pitoon.

Kun vuorineuvoksen odottelu Nakkilan pysäkillä nousi valtakunnan uutiseksi, Finnair korjasi tilanteen. Lentoyhteydet paranivat.

Yhtenä syynä lentojen jatkuvaan perumiseen oli kalustopula. Kun muualla tarvittiin konetta, se otettiin yleensä Porin tai Lappeenrannan reitiltä ja syyksi ilmoitettiin sumu, vaikka aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta.

Lentoliikenteen loppumisen uhka on leijunut Porin kentän päällä siitä saakka, kun everstiluutnantti Vesa Keskinen vei sitten lopulta lentäjät uiskoilla Kokemäenjokea pitkin Pirkkalaan. Samalla lähti miljoona euroa verotuloja ja kentän tutkakalusto.

Siitäkin kiivailtiin, kun Porin kenttä valittiin Naton tukeutumiskentäksi Suomessa. Se tarkoittaa, että kentällä on olemassa sellainen valmius, että Nato-joukot voivat laskeutua tänne Herculeksillaan.

Tasapuolisuuden vuoksi Porissa on nähty myös Antonoveja, kun rauhanturvaajia on kuskattu maailmalle. Sekin ihme nähtiin tarinan mukaan, että lentäjä kävi kiristämässä siivestä pari ruuvia ennen kuin noustiin ilmaan. Tämä kone vei porilaisia kiekkofaneja 2006 Ouluun katsomaan Kärpän nylkemistä.

Nykyisessä kriisissä mielenkiintoinen juttu on Jyväskylä. Kun Finncomm ilmoitti lopettavansa lennot Jyväskylään, ei kulunut kuin pari päivää, kun Finnair ilmoitti lisäävänsä pari vuoroa Jyväskylän reitille.

Mistä tämä päätös tupsahti? Siitäkö, että Jyväskylässä asuu elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.). Siltarumpuja voi näköjään rakentaa taivaallekin.

”Onko kukaan koskaan vakavissaan pohtinut, mitä lentokenttä tälle alueelle todella merkitsee? Mikä olisi tilanne, jos lentokentän toiminta lopetettaisiin? Tällaisten kysymysten asettelua saattavat monet pitää kyseenalaisena, mutta tosiasia on, että porilaiset saavat lähivuosina kynsin ja hampain taistella lentokentän olemassaolosta.” (SK 1978)

Kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Tekstaripalstalla on tosin iloittu siitä, että kansanedustajat joutuvat nyt matkustamaan rahvaan joukossa.

Vaikka lentoyhteys on saanut Sampsa Katajan (kok.) kasvot, hänen matkustamisellaan ei herran huonetta rakenneta. Mutta kun Mäntyluodon telakan myynti-insinööri saa kutsun Houstoniin neuvotteluun seuraavaksi päiväksi, ei hän voi lähteä linja-autolla Amerikkaan. Sijainen lähtee liikkeelle Pariisin konttorista.

Suomessa maksetaan kilometrikorvauksia 1,1 miljardia euroa vuodessa. Saman verran Suomi käyttää kehitysapuun ensi vuonna. Finncommin liikevaihto on noin 85 miljoonaa euroa.

Nyt vaaditaan kilometrirahojen alentamista tai ainakin katon asettamista korvausten määrälle. Se on Kuntaliitolta turhaa kohinaa. Maailmaa työkseen kiertävät eivät todellakaan istu öitään autossa voidakseen kerätä kilometrikorvauksia.

Valtionyhtiö Finnairin roolia kansallisten lentoreittien kehittämisessä on syytä tarkastella uudelleen. Koska yhtiö on valtion strateginen omistus, pitää strategiaan kuulua myös maan sisäisten liikenneyhteyksien varmistaminen.

Muutamien maakuntakeskuksien lentoyhteyksien turvaaminen on aluepolitiikkaa siinä missä jäänmurto Saimaan kanavalla. Muutama miljoona maakuntien kehittymiseen ei ole iso raha. Nirhaistaan se vaikka kehitysavusta.

Loppukevennys: Kun Porista lennetään Rauman suuntaan, niin Luvian kohdalla alkavat puut lyhentyä ja järki vähentyä. Juttu toimii myös Porin suuntaan mennessä.