Työmarkkinatuki sortaa tasa-arvoa

Sosiaaliturvassa ei ole kyse vain vähälle jääneen ihmisen toimeentulon takaamisesta. Tasa-arvokin on otettava huomioon.

Sosiaali- ja terveysministeriön ex-kansliapäällikkö Markku Lehto veti pari vuotta laajapohjaista komiteaa, joka valmisteli sosiaaliturvan uudistuspakettia. Työ valmistui viime vuoden lopulla.

Sata-komitea teki noin 60 esitystä. Yksi niistä ehdotti luopumista työmarkkinatuen tarveharkinnasta.

Byrokraattisen monimutkaisilta kuulostavat sanat sisältävät merkittävän linjauksen.

Työmarkkinatukea saa työmarkkinoille ensi kertaa tuleva, viime ajat työstä poissa ollut tai perus- ja ansiosidonnaisen tuen 500 päivän rajan ylittänyt työtön.

Työttömän työmarkkinatukeen vaikuttavat nyt puolison tulot. Vanhempien luona asuvakin huomaa, että isän ja äidin palkka tuntuu tuessa.

Työttömän työmarkkinatuki alkaa huveta, kun puolison tulot ovat vähän alle 1 400 euroa kuukaudessa. Tuki lakkaa kokonaan, jos lapsettomassa perheessä puoliso ansaitsee vähintään runsaat 2 400 euroa kuussa.

Leikkuri on melkoisen matalalla. Noin 2 400 euroa ansaitsevat ovat joidenkin mittareiden mukaan juuri ja juuri keskituloisia.

Useissa perheissä pienempituloinen on yhä nainen. Työttömyys voi näin pudottaa hänet täysin vaille omia tuloja, miehen tilin varaan.

Se ei ole nykypäivää. Tasa-arvo ontuu.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) kertoo menneinä vuosina joutuneensa samaan tilanteeseen. Kunnassa työskentelevän vaimon tili ylitti rajan, joten hetken aikaa työtä vailla ollut mies jäi ilman omaa rahaa.

Tarveharkinnan poisto lisäisi valtion menoja vuonna 2011 noin 30 miljoonaa euroa. Tiukassa velkatilanteessakaan se ei ole ylittämätön summa 50 miljardin euron budjetissa. Turhempaankin rahaa pannaan.

Kun eduskunta säätää lain, sen mukaan oletetaan elettävän jatkossa.

Toimeentulotuki on viimesijainen apu tilanteessa, jossa tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin.

Tukea saa anomuksesta kunnan sosiaalitoimistosta. Nyt vain 50–70 prosenttia apuun oikeutetuista hakee tai osaa hakea sitä.

Jos tuen perusosan jako siirrettäisiin kunnilta Kelalle, lain tarkoitus toteutuisi. Kaikki ne, jotka täyttävät lain ehdot, saisivat silloin heille kuuluvan avun. Siihenkään ei ole vielä päästy.

Sata-komitea pohti tuen perusosan siirtämistä Kelan maksettavaksi. Komitea enemmistö kannatti äänestyksessä hanketta. Riitaisen käsittelyn vuoksi sitä ei ehdotuksiin sisällytetty.

Keskusta oli puolesta. Kokoomus vastusti, se kaihtoi menojen kasvua.

Niin olisi tietysti käynyt, kun saajien luku olisi kasvanut.

Päättäjien toiminta kummastuttaa. Itse säädettyjä lakeja ei välitetä panna täyteen toimeen.

Hallitus on luvannut vähentää köyhyyttä. Pienimpiä eläkkeitä se korottaakin juuri ennen vaaleja 100 euroa kuukaudessa.

Se vaan ei vielä riitä. Perusturvan taso on jäänyt 15 vuodessa jälkeen ansiotason noususta. Toimeentulotuki on heikentynyt 30 prosenttia. Köyhien ahdinko jatkuu.