Paarman aika kasvatti kirkkomyönteisyyttä

Suomen evankelisluterilaisen kirkon keulakuvaksi tänään valittava arkkipiispa saa kaitsettavakseen tyystin erilaisen seurakunnan, kuin se, jonka Jukka Paarma sai johdettavakseen 1998. Paarman alkaessa virkakautensa 45 prosenttia suomalaisista uskoi kirkon menettävän jäseniään. Viime vuonna jäsenkatoon lähivuosina uskoi 79 prosenttia vastaajista.

Valitut Palat julkaisi viime syksynä laajan asennetutkimuksen, jossa vertailtiin suomalaisten suhtautumista kirkkoon. Vuoden 2009 tutkimuksen vertailukohtana oli sattumoisin vuosi 1998, jolloin lehti teetti Taloustutkimuksella edellisen, laajan selvityksen. Tutkimukseen haastateltiin reilua tuhatta suomalaista.

Huolimatta jäsenkadon uhkasta kirkko on tutkimuksen mukaan kohentanut imagoaan reilussa kymmenessä vuodessa. Kirkko on kestänyt kiistat naispappeudesta, homoliittojen siunaamisesta ja joidenkin seurakuntien huonosta työilmapiiristä suhteellisen hyvin. Kielteisiä luonnehdintoja annettiin kirkosta vähemmän kuin vuonna 1998.

Kun kirkkoa Paarman kauden alussa piti byrokraattisena 36 prosenttia suomalaisista. Hallinnonmakuisen leiman antoi viime vuonna vain 18 prosenttia. Oikeastaan yllättävää on, että 12 vuotta sitten kirkkoa piti poliittisesti leimautuneena 12 prosenttia vastaajista ja viime vuonna enää kolme prosenttia.

Kirkko on karsinut yltään poliittisen leiman samaan aikaan kun seurakuntavaaleissa ehdokkaat ovat saaneet luvan esiintyä poliittisin tunnuksin. Avoimuus myös poliittisesti on ilmeisesti lieventänyt arvioita kirkosta. Kirkko on saanut myös demareiden siunauksen. Myönteisin kuva kirkosta oli viime vuonna kristillisdemokraateilla, mutta sosiaalidemokraattien kannattajilla oli jo toiseksi myönteisin kuva. Vuonna 1998 demarit suhtautuivat kirkkoon hieman keskivertoa kielteisemmin.

Kirkkovaltuustojen poliittinen värikartta on kuitenkin vaikea maalata, sillä monet julkipoliitikotkin kävivät Porissakin seurakuntavaaleihin sitoutumattomina. Pääsääntöisesti kirkkovaltuustojen kokoonpanot noudattelevat kuntien poliittista jakaumaa, tosin äärivasemmisto ja perussuomalaiset ovat kirkkojen luottamuselimissä aliedustettuja. Perinteisesti oikeistolaisena pidetyn kirkon poliittinen painopiste on silti siirtynyt piirun verran vasemmalle. Loppuvuoden seurakuntavaaleissa värit punnitaan uudelleen.

Kirkon jäsenkato on keskeinen murhe tulevalle arkkipiispalle. Evankelisluterilaisen kirkon jäsenosuus tippui vuodenvaihteessa ensimmäistä kertaa alle 80 prosentin maan väestöstä. Valtakirkossa on silti yhä 4,27 miljoonaa suomalaista. Suomi on yhä yksi maailman luterilaisimmista maista, kansankirkko nimitys pitää pintansa.