Ihmiskauppaa ja suurrikollisia
- Taavi Soininvaaran trillerit syntyvät omakotitalossa Pohjan Bollstassa, Fiskarsin ruukin naapurissa.
Kirjat
Taavi Soininvaara: Pako-nopeus. Otava 2010. 446 s.
Taavi Soininvaaran (s. 1966) uusin trilleri Pakonopeus jatkaa kirjailijan uutta Leo Kara -sarjaa. Sarjan ensimmäinen osa Kriittinen tiheys (2009) vei lukijansa kansainvälisten asekauppiaiden synkkään maailmaan. Uutuudessa käydään kauppaa aseiden lisäksi myös ihmisillä.
Päähenkilö Leo Kara on
YK:n työntekijä, jonka vanhemmat ja sisko ovat kuolleet kauan sitten palkkamurhaajan toimesta. Romaanin alussa Kara saa selville, että Manas-niminen palkkamurhaaja tietää jotain hänen vanhempiensa ja pikkusiskonsa synkästä kohtalosta.
Manasin kautta Kara kiinnostuu Mundus Novus -nimisestä salajärjestöstä, jonka lonkerot tuntuvat ulottuvan jopa poliittisille ylätasoille.
Varoituksista piittaamaton suomalainen päättää viedä tutkimuksensa loppuun saakka, maksoi se mitä tahansa.
Romaanin toinen päähenkilö, juristi Kati Soisalo yrittää selvittää vuosia aiemmin siepatun tyttärensä kohtaloa. Soisalo käy entisen miehensä Jukka Ukkolan kanssa yhä raaemmaksi äityvää keskinäistä sotaa. Tämä on selvää toistoa Kriittisestä tiheydestä.
Yksi romaanin avainsanoista on iridium, harvinainen metalli, joka on maapallon tiheimpiä alkuaineita. Salaperäinen taho tai henkilö haalii itselleen ostamalla ja varastamalla koko maailman iridium-varat – mitä varten?
Rahavirtoja seuraamalla aukeaa tie myös salaperäisen Kabinetin jäljille, jonka toimintaa suomalaiset poliisiviranomaiset ovat selvittäneet tuloksetta vuosien ajan.
Räjähtävät miljööt
Reipashenkinen miljöönku-
vaus on jälleen parasta Soininvaaraa. Romaanikertoja liikkuu jopa tottuneella otteella ympäri maailmaa eri kriisikohteissa, tiedusteluosastojen bunkkereissa, ministerikabineteissa ja muualla.
Onpa jopa ulkoavaruudellakin merkitystä Pakonopeuden loppuratkaisuun!
Ruutia ja räminää riittää. Massiivisia tulipaloja on säännöllisin väliajoin. Tuleen saattaa leimahtaa niin rikollisten tyyssija kuin suuri plutonium-varastoalue.
Pakonopeuden mukaansatempaava kerronta viihdyttää enemmän kuin Ilkka Remeksen tai Dan Brownin vastineet. Rakennellessaan kiintoisia juonikuvioita ja jännittäviä miljöitä Soininvaara sitä vastoin sortuu ajoittain yksioikoiseen henkilökuvaukseen.
Niin sanotusti normaaleja henkilöhahmoja Soininvaaran romaanista ei oikein löydy; kaikki ovat jollakin tavalla henkisesti kieroon kasvaneita tai vammautuneita.
Irvokas kuriositeetti on, että Soininvaaran henkilöille syntyy herkästi vakavia päänvammoja.
Jari O. Hiltunen
