Tähtibasson uljas lupaus keväästä
Musiikki
Lupaus keväästä. Mika Kares, basso ja Jussi Rinta, piano 21.3. Rauma-salissa.Valmistakaa siis meille juhla tänäänkin, kun luoksemme on palannut uljas laulaja, jota kauan niin kipeästi kaipasimme, aloitti basso Mika Kares ilkikurisesti Thüringenin maakreivi Hermannin aarian sanoin Wagnerin Tannhäuser-oopperasta.Konsertin monipuolinen ohjelma todisti, miten suvereenisti Mika Kares hallitsee instrumenttinsa. Ääripäinä kuultiin Skotlannin kuninkaan taidokasta kuviolaulua onnellisesta päivästä Händelin oopperasta Ariodante. Ja sitten ne iki-ihanat, koskettavat Eteläpohjalaiset kansanlaulut.
Muut esitykset konsertissa käsittelivät synkkiä asioita, joita myös eteläpohjalaisissa kansanlauluissa on kosolti. Joonas Kokkosen oopperasta Viimeiset kiusaukset kuultiin molemmat monologit.
Soolokonserteissa bassot esittävät useimmiten Paavo Ruotsalaisen toisen näytöksen monologia: ”Minun on vielä ennen kuolemaani puhuttava Suomen kansalle”.
Ensimmäistä monologia, I näytöksen 6. kohtauksessa, edeltävät Riitan syyttävät sanat: ”Älä vie viimeistä leipää. Minä tapan sinut.” Paavo jää ahdistuneena miettimään välirikkoa. ”Sären puomin. Minulla on kirves. Se taisi särkeä minut.”
Kareksen vahva eläytyminen kruunasi äänellisesti ja säkeiden rakenteen huomioon ottaen viimeistä piirtoa myöden hiotun laulun. Lavalla seisoi nöyrä saarnamies, joka taisteli tulisesti sisäisiä riivaajiaan vastaan.
Laulaja sai Jussi Rinnan pianosäestyksistä parhaan mahdollisen tuen, esimerkkeinä erillinen sävellys, Kokkosen Elegiaco johdantona monologeihin ja pitkän sävelen vaikutelma monologin kohdassa: Puomi taisi särkeä minut.
Lisztin Wagnerin Isolden lemmenkuolosta tekemän pianosovituksen murretut soinnut, so. peräkkäin soitetut sävelet koko koskettimiston matkalla, on hankala toteuttaa, vaikka huipennus sykähdyttikin alkuperäisen kaltaisesti.
Eteläpohjalaisten kansanlaulujen alkupuolella tuntui, että Kares lauloi hiukan korkeasta sävellajista. Poijjat ne kulkee kyliä -laulussa duolla alkoi rullata. Kares nappasi korkeat äänet sellaisella varmuudella, ettei paremmasta väliä.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Kares otetaan Espanjan Valenciassa avosylin vastaan. Heti Kokkosen syövereiden jälkeen Verdissä soi italialaisen kaunolaulun hehku.
Kaija Huida









