Suurin satakuntalainen: Satakuntalaisesta maisemasta tuli nobelistin miljöö
- F.S. Sillanpää 1950-luvulla Skansenilla Tukholmassa "Suomi-päivänä".
Frans Emil Sillanpää (1888–1964) on toistaiseksi ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen. Palkinnon hän sai vuonna 1939 ”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.
Sillanpään kuuluisimpia teoksia ovat muun muassa Hurskas kurjuus 1919, Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934.
Satakunta-lehden (nykyään Satakunnan Kansa) kriitikko arvioi vuonna 1916 Sillanpään esikoisteoksen Elämä ja aurinko sanoilla ”uusi, lupaava satakuntalainen runoilija”.
Satakunnan Lawrence
Frans Eemil Sillanpää syntyi Hämeenkyrössä mäkitupalaisen poikana. Hän oli vanhaa satakuntalaista sukua ja kotiseudun maisemasta tuli hänen pääteostensa pysyvä miljöö, jonka kuvaajana hän erkani perinteestä ja antoi oman, persoonallisen värinsä myös maailmankirjallisuurteen.
Hämeenkyrö erkani Turun ja Porin läänistä vuonna 1993. Vaikka kunta on nykyään osa Pirkanmaata, oli se Taata Sillanpään aikaan satakuntalaisuuden ydinaluetta. Sillanpäätä on luonnehdittu ”Satakunnan Lawrenceksi”, ja hänen siteitään maakuntaan on kuvattu vahvoiksi ja tiiviiksi.
Sillanpää oli Satakunnan Kirjallisen Kerhon jäsen ja Satakuntalaisen osakunnan kunniajäsen.
"porilaisilla ei ole mitään mistä olla ylpeä " klo 22.24
Hei, kunnioitapas vähän isiesi maakuntaa, onhhan meillä koko maan tuntemia julkiksia, joista on tehty elokuviakin:
Ruotsin kolmoismurhaaja Foufanthine
Ulvilan Auer
Koko kansan kunnioittama parlamentaarikko Mikko Elo
Maailmankuulu dopingkultamitalisti Kaarlo Kangasniemi
Kaupungin pimentänyt lautakunta Ari Westerlundin ja Ilkka Holmlundin johdolla
Ilmoita asiaton kommentti