Suurin satakuntalainen: Ujosta tytöstä kasvoi taiteen Grande Dame
- Maire Gullichsenin työn ja lahjoittaman taidekokoelman ansiosta Porissa on arvostettu taidemuseo. Gullichsen nimitti itseään
rdquo;taiteen juoksutytöksi rdquo;.
Nykyporilaisille Maire on Kerttu Horilan Eetunaukiolla istuva patsas. Pari vuosikymmentä sitten Porin Maire oli arvostettu taiteen mesenaatti, maamme kulttuurielämän keskeinen vaikuttaja, ideoija ja käytännön toteuttaja monissa suomalaisen kuvataiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin hankkeissa.
Maire Gullichsen (o.s. Ahlström, myöh. Gullichsen-Nyströmer, 1907–1990) oli elämänsä aikana perustamassa Vapaan taidekoulun, Artekiakin ja Nykytaide ry:n.
Gullichsenin vaikutus ulottui myös maamme rajojen ulkopuolelle. Hän sai lukuisia koti- ja ulkomaisia huomionosoituksia ja kunniamerkkejä.
Taidemuseo Poriin
Gullichsen toimi 1960-luvulta lähtien aktiivisesti tavoitteenaan modernin taiteen museon perustaminen Poriin. Vuonna 1981 toimintansa aloittanut Porin taidemuseo sai haltuunsa Maire Gullichsenin nimeä kantavan taidesäätiön suomalaisen taiteen kokoelman. Samana vuonna Gullichsenille myönnettiin professorin arvonimi.
Maire Gullichsen oli Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär. Maire Gullichsen menehtyi vuonna 1990 kesken muistelmien teon. Sateenkaaren värejä, tummia sävyjä -elämäkerrassaan hän ehti edetä elämässään vuoteen 1928.
Kirjassa kuvataan rikkaan teollisuussuvun tyttären kasvamisesta aikuiseksi omaksi itsekseen ulkoisesti loisteliaassa ympäristössä ja tyrannimaisen isän kasvatuksessa.
Niin vain ujosta noormarkkulaistytöstä kasvoi kuitenkin kosmopoliitti, joka viihtyi Pariisissa ja loi laajan kansainvälisen verkoston taidekentän asiantuntijoita.
Artikkelia ei ole mahdollista kommentoida.
Kuka on mielestäsi suurin satakuntalainen? Äänestä
