Suurin satakuntalainen: Kuritushuone ei tahrinut kriisiajan johtajan kunniaa
- Risto Ryti joutui talvisodan pääministerinä ja jatkosodan presidenttinä kantamaan harteillaan poliittisen vastuun maan kohtaloista.
Suomen tasavallan viidennellä presidentillä, Risto Rytillä (3. helmikuuta 1889 Huittinen – 25. lokakuuta 1956 Helsinki) on aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta henkilöäänestyksestä. Hän sijoittui Ylen Suuret suomalaiset -ohjelmassa (2004) äänestyksessä toiseksi Mannerheimin jälkeen.
Esiraati ei ollut valinnut Rytiä ehdokkaaksi, vaan hän nousi "mustana hevosena" suosioon.
Risto Ryti syntyi satakuntalaiseen talonpojan sukuun Rytin tilalla Loimankylässä. Suvussa oli molempien vanhempien puolelta rusthollareita ja talollisia etupäässä Huittisista, mutta myös Kokemäeltä, Harjavallasta sekä Kiikasta.
Ylioppilaskirjoitukset hän suoritti Porin lyseosta, valmistuttuaan juristiksi hän perusti asianajotoimiston Raumalle.
Rytin meriittilista on vakuuttava: Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja 1919–24 ja 1927–1929, valtiovarainministeri 1921–22 ja 1922–24, Suomen Pankin pääjohtaja 1923–40 ja 1944–1945, talvisodan ajan pääministeri sekä tasavallan presidentti jatkosodassa 1940–44.
Ryti jakoi kansan
Risto Ryti johti Suomea äärimmäisen vaikeina kriisiaikoina, jolloin suurvallat ratkoivat asevoimin Euroopan kohtaloita. Ryti päätyi puolipakolla allekirjoittamaan Saksan kanssa ns. Ribbentrop-sopimuksen omissa nimissään, vaikka hyvin tiesi sen voivan johtaa kuolemantuomioon sodan päätyttyä.
Marraskuussa 1945 hän joutui sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin ja tuomittiin kuritushuoneeseen. Ryti armahdettiin terveydellisistä syistä vuonna 1949 eikä enää palannut julkisiin tehtäviin.
Professori Toivo Nygårdin mukaan vaikka Ryti jakoikin sodan jälkeen kansan poliittisesti kahteen eri leiriin, ja vaikka hänen politiikkansa voidaan aiheellisesti arvostella, ei hänen kunniansa kansakunnan mielessä ole tahriintunut.
Suurin rikollinen Suomen historiassa.
Ilmoita asiaton kommentti