Millaista oli olla sotalapsi?

68 vuotta sitten Suomessa oli jatkosota. Tuhansista perheistä lähetettiin lapsia sodalta turvaan Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Yksi näistä lapsista oli porilainen Ritva Lehtonen.

Porin Kaarisillan koulun viidesluokkalaiset Kaapo Asuma, Sini Koljander, Anniina Laxström ja Markus Mahlamäki haastattelivat Lehtosta tämän lapsuusmuistoista.

Menitkö sotalapseksi Ruotsiin?

Minut lähetettiin Ruotsiin. Kotiin tuli terveyssisar, joka antoi lausunnon, ketkä pääsevät lähtemään. Meidän perheestämme lähetettiin viidestä lapsesta kolme: isoveljeni, minä ja 4-vuotias pikkusiskoni.

Pelottiko sinua lähteä?

Ei pelottanut, koska veljeni ja siskonikin lähtivät. Meitä lähti silloin samaan aikaan monta junalastillista lapsia. Lapset, äidit ja isät itkivät asemalaiturilla.

Minkä ikäinen olit silloin?

Olin seitsemän vanha.

Mitä vanhemmillesi tapahtui?

Isä oli sodassa. Äiti jäi kahden lapsen kanssa kotiin Äyräpäähän Karjalaan. Myöhemmin hän joutui lähtemään evakkoon pois kotoaan, kuten kaikki siellä asuneet. Silloin perhe muutti ensin Loimaalle ja myöhemmin Poriin.

Erotettiinko sinut veljestä ja siskosta?

Ei vielä matkan aikana, mutta Ruotsissa Malmön rautatieasemalla erotettiin. Ensin haettiin pikkusisko-Sirpa, sitten veljeni ja muita lapsia. Ruotsin mamma ei tullut hakemaan minua jonkin väärinkäsityksen takia. Lottatäti haki minulle suklaalevyn. Koskaan ei ole suklaa tuoksunut niin hyvältä.

Millaisissa olosuhteissa asuit Ruotsissa?

Minulla oli ihana perhe. Papalla (isä) oli taksiasema ja mamma (äiti) otti tilauksia vastaan, Henny-tytär oli aikuinen ja minulle kuin isosisko. Meillä oli omakotitalo ja iso puutarha. Minua kohdeltiin kuin perheen omaa tyttöä.

Kuinka kauan olit Ruotsissa?

Kolme ja puoli vuotta.

Opitko nopeasti puhumaan ruotsia?

Aika nopeasti. Jouluun mennessä pystyin puhumaan aika hyvin.

Mamma lähetti minut kauppaan, enkä halunnut paperilappua mukaan vaan hoin koko matkan mielessäni, mitä pitää ostaa. Huusin koko listan kaupan ovelta. Vein välillä kaupasta kotiin mitä sattuu.

Kohdeltiinko sinua eri tavalla kuin muita lapsia?

Ei perheessä, mutta muuten olin silmätikku. En uskaltanut tehdä mitään vallatonta, sillä kaikki tuli heti mamman korviin ja sain torut. Tultiin heti kertomaan, että nyt se suomalainen heittelee kiviä.

Oliko Ruotsissa erilaista kuin Suomessa?

Oli sota-aikana. Ruotsissa sai ruokaa ja kaikkia herkkuja. Siihen aikaan oli Suomessa puutetta kaikesta: vaatteista ja ruoasta. Talotkin olivat hienompia Ruotsissa.

Kävitkö koulua Ruotsissa?

Menin kouluun heti syksyllä. Siellä oli aika ankaraa ja piti osata paljon asioita. Kolmannella luokalla opettaja vertasi minua aina perheeni vanhempaan tyttäreen, joka oli ollut hyvä koulussa. Se oli ikävää.

Oliko sinulla ikävä vanhempiasi ja sisaruksiasi?

Sairastuin heti Ruotsiin tultuani ja jouduin sairaalaan. Varmaan silloin oli äitiä ikävä. Ikävä haihtui, kun oli niin paljon kaikkea muuta mielenkiintoista. Veli ja sisko asuivat niin lähellä, että saatoimme nähdä usein emmekä unohtaneet toisiamme.

Kuulitko vanhemmistasi mitään?

Meillä oli jatkuvasti kirjeenvaihtoa. Äiti lähetti aina syntymäpäivä- ja joululahjoja.

Mitä teit vapaa-ajalla?

Mamma oli sitä mieltä, ettei koskaan saanut vain istua kädet ristissä. Ompelin ja piirsin. Kesäisin kaivoin kavereiden kanssa kanoille voikukanjuuria syötäväksi, keräsin kukkia maljakoihin ja haravoin.

Palasitko mielelläsi Suomeen?

En. Itkin kun piti palata. Jälkeenpäin Ruotsin vanhemmat kertoivat, että he olisivat halunneet adoptoida minut, mutta äitini ja isäni eivät suostuneet. Silloin olin pahoillani, mutta nyt olen todella onnellinen, että äiti ja isä halusivat meidät takaisin. Se osoitti, että he todella rakastivat meitä.

Palasimme huonoihin oloihin. Paluu oli vaikeaa kaikille sotalapsille. Suomessa ei ollut juuri ruokaa.

Jouduin palatessani opettelemaan 10-vuotiaana suomen kielen uudelleen, sillä olin unohtanut sen kokonaan. Onneksi veli oli palannut jo vuotta aiemmin ja toimi tulkkina.

Kävitkö enää koskaan Ruotsissa?

Asuin siellä nuorena monen monena kesänä ja kävin myöhemmin siellä monta kertaa oman perheeni kanssa.

Tietoisku: Sotalapset

Suomesta lähetettiin 80 000 lasta turvaan Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1945.

Lapset elivät perheissä, ja moni heistä kiintyi uusiin perheisiinsä. Sodan jälkeen suurin osa lapsista palautettiin Suomeen omien vanhempiensa luo. Osa lapsista ei palannut Suomeen, vaan heidät adoptoitiin heidän uusiin perheisiinsä.