Niinistö hakee vielä rooliaan koko kansan presidenttinä

Presidentti Sauli Niinistöä voidaan jo nyt arvioida kansanomaisempana presidenttinä kuin hänen edeltäjäänsä Tarja Halosta. Vaikka Halonen pukeutui tuulipukuun ja lippalakkiin, hänen kosketuspintansa tavallisiin ihmisiin jäi etäiseksi.

Niinistön roolia on vielä vaikea arvioida, sillä normaali sadan päivän kuherruskuukausi jatkuu. Ainakin median kanssa Niinistö näyttää linjansa valinneen. Hän vastaa journalistien kyselyihin, ja hänellä on mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Hän ei epäröi kertoa näkemyksiään, ja usein ne liittyvät samoihin asioihin, joista kansalaisetkin keskustelevat.

Niinistöä verrataan edeltäjiinsä. Kekkoseksi hänestä ei ole, Koiviston koukeroiseen ilmaisuun hän pyrkii, Ahtisaaren tyyppistä hänestä ei tule ja Halosen malli ei hänelle istu. Hän luo omaa linjaansa, joka tällä hetkellä tuntuu olevan vähän kaikkien mieleen. Porvaripresidenttiä ei ainakaan vielä ole missään kovimman jälkeen lyöty.

Presidentti on nykyiseltä valta-asemaltaan kaikkien aikojen heikoin. Sen vuoksi Niinistö ehkä pyrkii keskustelemaan suoraan kansalaisten kanssa ja hakemaan mandaattinsa suoraan sieltä. Näin myös Ahtisaari haki aikoinaan valtuuksiaan. Halonen pyrki olemaan kansaa lähellä, mutta kiukuttelu ja alaisten pompottelu veivät hänen katu-uskottavuuttaan.

Presidentinvaaleissa perättiin arvojohtajuutta. Niinistö ilmoitti, ettei hän edes halua olla arvojohtaja, mutta hän pyrkii herättämään keskustelua aiheista, joita hän pitää yhteiskunnallisen toiminnan kannalta tärkeinä.

Tällaiset keskustelunavaukset ovat maan johtajalta tarpeellisia, ja sellaisia ovat tehneet Niinistön edeltäjistä ainakin Kekkonen ja Koivisto.

Presidentin tehtävien kannalta olennaista on ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Niinistö on ottanut jo terävästi kantaa Euroopan talouskysymyksiin, jotka virallisesti kuuluvat pääministerille. Hänen lausuntonsa setelirahoituksesta ja kriisivaltioita koskevasta päätöksenteon epäselvyydestä ei kuitenkaan nostanut – ainakaan vielä – keskustelua siitä, onko hänellä oikeus puuttua EU-asioihin.

Niinistön Nato-kannasta ja Venäjän-suhteista näyttää olevan jossakin määrin jopa tahallisia väärintulkintoja. Ne ovat ehkä sellaisia tökkäisyjä, joilla koetellaan presidentin puolustuksen heikkoja kohtia. Presidentin kanta on kuitenkin selkeä Nato-kysymyksessä, ja tapaaminen Vladimir Putinin kanssakin sujui linjakkaasti.

Presidentin linja maan asioiden hoitoon näyttää olevan kaikilta osin kohdallaan. Sitä tukee myös hänen esiintymisensä erilaisissa tilaisuuksissa, joiden julkisuusarvoa nostaa hänen puolisonsa, porilaisen Jenni Haukion tyylikäs rooli maan ”äitinä”.

Iltalehden gallupin mukaan Niinistö jää vielä Halosen varjoon, mutta kokonaisarvosana on reilusti plussalla.