Olisi pitänyt valita Väyrynen
- Paavo Väyrynen (kesk.) saattaa olla presidenttiehdokkaana vuoden 2018 vaaleissa.
Jos kansa olisi valinnut Paavo Väyrysen presidentiksi vuonna 1988 tai vuonna 1994, hän ei olisi enää ollut ehdokkaana näissä vaaleissa. Nyt on mahdollista ja jopa todennäköistä, että hän taas ehdolla kuuden vuoden kuluttua.
Vuoden 2018 vaaleissa Väyrynen on 71-vuotias. Siis samanikäinen kuin Paavo Lipponen on nyt. Puhumattakaan C.G.E. Mannerheimista, Juho Kusti Paasikivestä tai Urho Kekkosesta, jotka hoitivat virkaansa kahdeksankymppisinä. Tosin on huomattava, että Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi 55-vuotiaana.
Presidentti Väyrynen olisi ehtinyt jo hoitaa kaksi kauttaan loppuun, joten hän ei olisi enää potentiaalinen ehdokas. Ellei hänen presidenttinä olisi onnistunut suuren esikuvansa Urho Kekkosen tapaan järjestää itselleen poikkeuslakia uudelleenvalinnasta kolmannelle kaudelle.
Poikkeuslaki on demokratiamme häpeäpilkku vuodelta 1974. Vuosi on jäänyt mieleeni, koska tuolloin olisin päässyt ensimmäisen kerran valitsemaan maalle presidenttiä. Eduskunta ja silloiset puolueet päättivät kuitenkin toisin. Vuoden 1973 poikkeuslailla, johon vaadittiin 5/6 määräenemmistö, Urho Kekkonen valittiin ilman vaaleja jatkamaan presidenttinä.
Kekkonen oli käynyt hieman aikaisemmin Zavidovossa neuvotteluja Suomen liitännäisjäsenyydestä Euroopan talousyhteisöön ETY:yn. Zavidovon paperit kuitenkin vuosivat julkisuuteen ruotsalaisten lehtien kautta. Se oli arkaluontoisten asioiden jakelukanava tuohon aikaan.
Artikkelin kirjoitti ruotsinsuomalainen lehtimies Tor Högnäs, jolle asiapaperit oli toimitettu. Vuotajaksi paljastui presidentin kansliapäällikkö, vasemmistolainen Antero Jyränki, joka ilmeisesti halusi estää Suomen liittymisen läntiseen talousliittoon.
Kekkonen käänsi vuodon edukseen ilmoittamalla, että hänen luottamuksensa Neuvostoliitossa oli mennyt, eikä hän enää voinut jatkaa presidenttinä. Politiikan kabineteissa syntyi huoli teollisuudelle tärkeän talousliiton jäsenyyden menettämisestä. Kekkosta tarvittiin kansan pelastajaksi.
Vähemmistö koetti protestoida tätä ratkaisua vastaan. Eduskunnassa poikkeuslakia vastaan äänestivät Suomen maaseudun puolueen edustajien lisäksi kokoomuksen ja ruotsalaisten silloinen oikeistosiipi, liberaalien Olavi Borg ja kristillisten Raino Westerholm, joka itsekin oli myöhemmin presidenttiehdokkaana vuonna 1982.
Lisäksi joukko merkittäviä kansalaisvaikuttajia kirjoitti Kekkoselle kirjeen, jossa he ilmaisivat paheksuntansa poikkeuslain johdosta. Yksi allekirjoittajista oli Adolf Ehrnrooth, joka tästä hyvästä sai odottaa nimitystään jalkaväenkenraaliksi Mauno Koiviston presidentiksi valintaan saakka.
Presidenttejä on valittu ilman vaaleja, mutta ne ovat liittyneet aina kansakunnan kriiseihin. K.J. Ståhlbergin, Suomen ensimmäisen presidentin valitsi vuonna 1919 eduskunta Mannerheimin pettymykseksi. Risto Rytin valitsivat vuoden 1937 valitsijamiehet erostaan ilmoittaneen Kyösti Kallion sijaan vuonna 1939 ja uudelleen sotatilan vuoksi vuonna 1943.
Mannerheim valittiin poikkeuslailla 1944, kun Ryti oli eronnut ja jättänyt tehtävänsä. Paasikiven valitsi eduskunta 1946 eronneen Mannerheimin tilalle. Vaalien järjestäminen sodan rappioittamassa maassa olisi ollut vaikeaa.
Oikeus valita presidentti ei ole aina ollut itsestään selvää. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki tänään käyttävät tätä demokratian tärkeintä oikeutta.
Loppukevennys: Niinistön ovikello soi, ja Sauli meni avaamaan. Oven takana seisoi Antonio, joka kysyi:
– Saako Jenni tulla ulos leikkimään?
Muutamia huomioita pääkirjoitukseen.
* Perustuslaissa ei suoraan kielletä, etteikö sama henkilö voisi olla uudelleen ehdolla tasavallan presidentiksi kuuden vuoden tauon jälkeen, vaikka olisi jo ollutkin kaksi peräkkäistä kautta (normaalisti 12 vuotta). Toki jo kronologisesti olisi hyvä, että sama henkilö voisi olla yksiselitteisesti vain yhden toimikauden tai kaksi peräkkäistä (norm. 6 tai 12 vuotta) eikä voisi asettua enää ehdolle kun kerran on jättänyt presidentin toimen.
* Tarkkaan ottaen Urho Kekkosta ei valittu 1973 jatkamaan presidenttinä ilman vaaleja, vaan säädettiin poikkeuslaki, jonka mukaan vuonna 1968 alkanutta presidentin toimikautta jatkettiin neljällä vuodella eli päättyikin 1974 sijasta 1978.
* Kannattaa tarkistaa vaikkapa os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Zavidovo-vuoto , niin osoittautuu, ettei Antero Jyränki suurin "roisto" ollut.
* Raino Westerholm oli ehdolla presidentiksi paitsi 1982, myös jo 1978.
* Adolf Ehrnroothin ylensi jalkaväenkenraaliksi 6.12.1980 presidentti Urho Kekkonen.
* Risto Rytin valitsivat presidentiksi vuonna 1937 valitut valitsijamiehet 1940 (ei 1939) ja tuolloin oli syynä sotatila, mutta 1943 suoraan sota.
* Gustaf Mannerheimia ei valittu, vaan määrättiin poikkeuslailla presidentiksi 1944.
* Vuonna 1946 ei presidenttivaalia järjestetty normaalimenettelyllä, koska sotatilan aikana ei haluttu yhden henkilön valinnalla jakaa kansaa. Sen sijaan sotatilan aikana voitiin pitää vaaleja, joissa valittiin useita henkilöitä eli eduskuntavaalit maaliskuussa 1945 ja kuntavaalit joulukuussa 1945.
Ilmoita asiaton kommentti