Elämän ei kuulu olla sairaudetonta

Sain kirjeen Porin kaupungin varhaiskasvatukselta arkipäivän hygienian tehostamisesta kotona ja päivähoidossa. Tarkoituksena on vähentää lasten infektioita ja sairauksia. Hyvä tavoite, mutta mielestäni ylenmääräisellä lapsen käsienpesulla tai elinympäristön puhdistamisella on myös päinvastaisia vaikutuksia.

Useissa tutkimuksissa on todettu lasten astman, allergioiden ja sairastuvuuden lisääntyneen niissä kodeissa, joissa pidetään erityisen tarkasti huolta ympäristön ja lasten hygieniasta. Taudinaiheuttajat, bakteerit ja pieni määrä likaa ovat osa lapsen normaalia elinympäristöä.

Ihmisen elämään kuuluu sairastaminen aina silloin tällöin, jotta vastustuskyky voi kehittyä. Täysin terveeseen ja ”sairaudettomaan” tilaan pyrkiminen on epärealistista ja epänormaalia. Jatkuva käsien peseminen edistää ns. superbakteerien syntyä, bakteerien, joihin eivät enää mitkään olemassa olevat lääkeaineet tehoa.

Ymmärrän, että käsienpesu ennen ja jälkeen wc-käyntien sekä ennen ruokailua on suotavaa ripulitautien ja kihomatotartuntojen estämiseksi, mutta onko se tarpeen aina päiväkotiin tultaessa, sieltä pois lähdettäessä ja joka niistämisen ja ruokailun jälkeenkin? Atooppisen lapsen terveys ainakin kärsii tästä pesumäärästä enemmän kuin hyötyy.

Kirjeen mukaan tarpeellinen lapsen unilelujen peseminen kerran kuukaudessa olisi melkoinen projekti useiden lasten vanhemmille, kuten myös lelupäivänä päiväkotiin vietävän lelun peseminen mennen tullen.

Lelupäivänä mukana ollut lelu, jota ei voi pestä, pitäisi siirtää pois käytöstä muutamaksi päiväksi tai jopa viikoiksi, jona aikana odotellaan, että pöpöt kuolevat. Lelupäivänä ei siis ainakaan lempilelua voisi ottaa mukaan, koska se saastuisi tästä ja pistettäisiin käyttökieltoon.

Kohtuus olisi syytä muistaa tässäkin asiassa. Tämänkaltainen vanhempien käytös edesauttaisi lapselle bakteerikammon syntyä ja yletön peseminen taas lisäisi pesuaineallergioiden riskiä.

Mielestäni järkevämpää ja pitkällä tähtäimellä hedelmällisempää infektioiden ja sairauksien ehkäisyä olisi monipuolisen, paljon vitamiineja sisältävän ravinnon tarjoaminen kasvuiässä oleville. Lisäaineeton, kasvispainotteinen, omassa keittiössä valmistettu lähiruoka sisältää huomattavasti enemmän terveyden ylläpitämiseen tarvittavia suojaravintoaineita kuin etäkeittiöstä lämpölaatikoissa kuljetettu, lämmitetty eines, jonka alkuperästäkään ei ole varmaa tietoa.

Onneksi oman lapseni päiväkodissa tämä on vielä mahdollista.

Katriina Kulmala

kolmen lapsen äiti

Pori