Kelpaa Dollynkin keekoilla Huittisissa
- Dollylla (Kaisa Leander) on asiaa Cornelius Hacklille (Jussi Poutala). Ambrose Kemper (Kullervo Kauppi) seuraa, miten tässä oikein käy.
Hello Dolly. Musikaali. Michael Stewart, Thornton Wilder, Jerry Herman. Suomentanut Esko Elstelä. Huittisten musiikkiopisto. Musiikin johto István Világi. Ohjaus ja näyttämösovitus Aki Mikkola. Risto Ryti -sali. Esitys 29.1.2012.
Kun lähes amatööripohjainen joukko lähtee tekemään suurmusikaalin nimellä kulkevaa produktiota, ollaan tavallista isomman haasteen edessä.
Opiston aiemmin esittämä Sound of Music on luonut hyvän pohjan tuleville tuotannoille. Sen myötä myös ohjaaja Aki Mikkolalla ja Huittisten musiikkiopistolla oli perusharjoitukset taustalla Hello Dollyyn lähtiessä.
Sound of Music ei opettanut pelkästään, miten musikaali toteutetaan esityksenä. Risto Ryti -salin tilankäyttö asettaa myös omat vaatimuksensa.
Orkesteri kun vie kokonaisen näyttämön, niin suurilukuisan näyttelijäjoukon liikehdintä vaatii tarkan miettimisen ja mitoituksen. Hello Dollyssa asia oli ratkaistu toimivasti. Ympäri käytiin, mutta yhteentörmäyksiltä vältyttiin.
Musikaalin juoni on kenties heppoinen, mutta on se toisaalta hyvinkin ajankohtainen.
Kun muita aina auttava Dolly Gallagher Levi (Kaisa Leander) jää leskeksi, ovat hyvät keinot tarpeen. Dollylta nimittäin, itsekin köyhtyessään, loppuvat auttamiseen tarvittavat varat. Hyvä avioliitto pelastaisi tämän ovelan mutta hyväsydämisen ladyn.
Hello Dollyn musiikki ja laulut eivät ole helpoimmasta päästä.
Huittisten musiikkiopistosta on kasvanut varteenotettava tekijä seudulla. Vaikka musikaalin orkesterissa on soittajia eri puolilta maakuntaa, kilpistyy sen ydin juuri opistoon.
Nuoret musikantit soittavat kurinalaisesti mutta intensiivisesti ja ilmiselvällä innolla. Joittenkin puhallinosuuksien epätarkkuutta yhdessä ainoassa teoksessa on turha nostaa esiin, kun koko musikaali viedään läpi muuten puhtaasti ja hyvin soiden. Ei tarvitse kuin seurata esimerkiksi Katri Pienipaavolan otteita kahden klarinetin ja baritonisaksofonin käsittelyssä, niin saa hyvän kokonaiskuvan orkesterista, jonka jokainen jäsen on stemmassa ja aikataulussaan.
Ällistyttävän hienosti laulajat saavat soitosta kiinni. Puheosuudet musiikin lomassa, jopa introjen välissä, sujuvat takeltelematta.
Tiukkapipoisemmat musiikinharrastajat pitävät musikaaleja heppoisina, mutta pidettiinhän Straussejakin joskus poppareina! Hello Dollyn musiikki kantaa hyvin tähänkin päivään.
Teosten monivivahteisuus ja vaihtelu sekä tässä esityksessä Tuula Korpelan esittämä Irene Molloy ja Eeva Kaplas Minnie Fayn roolissa tuovat esitykseen monipuolisesti eri äänialat Kaisa Leanderin rinnalle. Tunnettu musiikintekijä Jukka Keskitalo Horace Vandergelderinä suoriutuu osastaan oivallisesti, myös näyttelijänä.
Loppuunmyydylle musikaalille on onneksi lisänäytöksiä tiedossa.
Johnny-Kai Forssell









