Aurinkosaaren kutkuttava kaverikarikko
- Ketkä tekevät yhdessä esityksen? Ryhmäjako on ystävyyden mitta
ndash; ja sekin on niin tuttua tosielämästä.
Risto Räppääjä ja viileä Venla. Ohjaus Mari Rantasila, käsikirjoitus Sinikka ja Tiina Nopola, pääosissa Lauri Karo, Venni Uotila, Olivia Ainali. Promenadi 1, 4.
Risto Räppääjä ja viileä Venla -elokuva tavoittaa niin todentuntuisesti ystävyyssuhteita riepottavan kolmiodraaman, että oikein sydämeen sattuu.
Risto ja Nelli Nuudelipää lähtevät lomanviettoon Aurinkosaareen, jossa lomakeskuksen energisenä emäntänä häärii Elvi Räppääjä.
Rauha-täti ja herra Lindberg jäävät sattumalta lauttakyydistä, joten lapset ovat omillaan. Perunateatteri uhkaa kaverikaksikkoa, mutta sitten saapuukin uusi hämmentäjä: isänsä kanssa täysihoitolaan lipuva meikattu Venla, joka sekoittaa Riston ja Nellin kaveruuskuviot.
Nopolan sisarukset ovat tehneet alkuperäiskäsikirjoituksen. Se toimii. Juoni on napakka, ja ohjaaja Mari Rantasila loihtii kuvaan sopivasti vauhtia. Käänteitä ja hassuja väärinkäsityksiä on sopivasti.
Synkistelydraamaa ei vahvasta perusteemasta huolimatta ole luvassa, vaan aikaisemmista elokuvista tuttua iloista kuplintaa riittää. Satumainen maailma värikkäine ihmisineen rakentaa tarinalle humoristisen taustavireen.
Kaikkein eniten aikuiskatsojaa naurattavat tietenkin keski-ikäisten romanttiset toilailut, sillä Venlan Uolevi-isä paljastuukin Elvi-tädin nuoruudenihastukseksi. Keskenään herkistelevät Ulla Tapaninen ja Juha Muje ovat oikeita namunaamoja.
Rauhan (Annu Valonen) ja Lennartin (Martti Suosalo) rinnakkaiselo alkaa saada yhä enemmän vakiintuneen parisuhteen klangia, vaikka seurustelu on sellaista Aku ja Iines -tyyppistä.
Pääosissa ovat taas uudet näyttelijät, sillä ristot ja nellit kasvavat nopeasti rooleistaan ulos. Vaihto sujuu luontevasti.
Sitä paitsi Lauri Karo (Risto), Venni Uotila (Nelli) ja Olivia Ainali (Venla) ovat mahtava löytö. Näytteleminen, tanssiminen ja laulaminen sujuvat. Laulaahan Ristoissa aina saa, sillä Iiro Rantalan musiikki on iso tekijä raikkaassa tunnelmassa. Ping-pong-ääniefekteistä en vieläkään osaa tykätä.
Mahtavinta antia on hienosti toimiva replikointi. Sujuvissa sanoissa kuuluu varhaisteinien ääni realistisesti. Kuulostaa välillä ihan siltä kuin olisi kotona.
Soila Ojanen
