Paljon sulateltavaa Havaijilla
- Uusia haasteita. Kun äiti on poissa kuvioista, joutuu Kingin perhe etsimään yhteisen sävelen vaikeimman kautta.
The Descendants. Käsikirjoitus Alexander Payne, Nat Faxon, Jim Rash Kaui Hart Hemmingsin romaanin pohjalta, ohjaus Alexander Payne, pääosissa George Clooney, Shailene Woodley, Amara Miller, Judy Greer, Beau Bridges, Michael Ontkean, Robert Forster, Matthew Lillard, Nick Krause. Promenadi 4.
The Descendants on käsikirjoittaja-ohjaaja Alexander Paynen ensimmäinen elokuva sitten totaalisen valloittavan Sidewaysin (2004). Uusi taidonnnäyte ei ole aivan yhtä onnistunut, mutta se on veistetty pitkälti samasta draamakomediallisesta puusta. Vakavat asiat sulautuvat hersyvään huumoriin vaivattomasti myös The Descendantsissa.
Elokuvien asetelmassakin on yhtymäkohtansa. Sidewaysissä päähahmo toipui erosta ja tavoitteli kustannussopimusta kirjalleen. Tässä tapauksessa vaimo makaa koomassa, ja tärkeät maakaupat painavat päälle. Molemmissa elokuvissa jyllää miehinen kriisi sekä tunne- että työtasolla.
Honolululainen lakimies Matt King (George Clooney) joutuu määrittämään asiat uusiksi vaimonsa koomaan saattaneen veneonnettomuuden jälkeen. Kahden isästään vieraantuneen tyttären uudelleen tavoittaminen on tehtävä numero yksi. Lisää haasteita tulee, kun Matt saa tietää vaimonsa pettäneen häntä. Mieltä vaivaa myös suvun arvomaiden myyminen.
Elokuva saa puhtinsa hyvistä henkilöhahmoista, sujuvasta dialogista ja sopivan omaperäisistä käänteistä. Havaijin maisemat luovat tapahtumille upean miljöön.
Keskiöön asettuva Kingin perhekin tuntuu harvinaisen uskottavalta – nuoret Shailene Woodley ja Amara Miller ovat kuin kotonaan Clooneyn kanssa.
Parhaan miespääosan Oscaria tavoitteleva harmaahapsi on vähemmän ”georgeclooney” kuin yleensä. Hän pääsee mukavasti kiinni perheellisen työnarkomaanin tunnekirjoon.
The Descendants täyttyy myös Paynelle ominaisesta mustasta huumorista. Enpä ole aiemmin nähnyt elokuvaa, jossa teinipoika nauraa dementikolle. Saa hän toki siitä hyvästä turpaansa.
The Descendants on ehdolla viiden Oscarin voittajaksi. Paynellekin ehdotetaan pystiä parhaasta ohjauksesta.
Sympaattinen draamakomedia onnistuu luontevasti murtamaan ”perinteisen” Oscar-leffan pateettisen kaavan.
Tomi Nordlund
