Hyvästejä eri teatterikeinoille

Viimeinen esitys, dramaturgia ja ohjaus Katariina Numminen, valo Tomi Suovankoski, puvut Paula Koivunen. Viipurin taiteellisen teatterin ensi-ilta 31.12.

Nimestään huolimatta Viipurin taiteellinen teatteri on helsinkiläinen. Se lopettaa 10-vuotisen toimintansa Viimeiseen esitykseen.

Viimeisessä esityksessä näytellään Anton Tšehovin Kolmen sisaren viimeinen näytös, joka on silkkaa hyvästijättöä: varuskunta lähtee kaupungista, mutta sisaret jäävät. Hyvästi siis mahdoton rakkaus, hyvästi haaveet, nuoruus jne.

Sitten näyttelijät kumartavat ja poistuvat, paitsi kolme Viipurin-ryhmän vakionäyttelijää Niina Hosiasluoma (Irina), Tuire Tuomisto (Maša) ja Kolina van den Berg (Olga).

Siviiliminänsä rooleissa he rupattelevat mm. uransa tähtihetkistä.

He myös tekevät irtiottoja teatterin keinoista. He selostavat ja näyttävät, miten eri tavoilla näyttelijät kumartelevat aplodeille. Tai he kertovat isävainaan viemisestä kylmiöön. He vertailevat biisejä, jotka soivat teiniromanssien päättyessä. Tai he heittelevät näyttämön sivusta, näkymättömistä, vaatteita lavalle ja samalle nimeävät ne yhden ominaisuuden tyypeiksi, siis sketsihahmoiksi.

Se on leikkisän filosofista irtautumista sekä perinteisen teatterin halvimmista tempuista että Viipurin-ryhmän omasta historiasta.

Se on nykyteatterin moneen suuntaan viittaavaa ajatusmullistusta.

Viimeisen esityksen jälkeen teatteri ei voi olla ennallaan, vaikka ja mutta näyttelijät jäävät olemaan niin kuin sisaret Tšehovilla.

Viipurin koollekutsuja Katariina Numminen on erikoistunut nykyteatteriin ja on opettanutkin sitä teatterikorkeakoulussa. Nykyteatterikirjassa (2010) Numminen kirjoittaa Viipurin taiteellisen teatterin aiemmista töistä tekijän näkökulmasta.

Viimeinen esitys on siis poikkeuksellisen avoin, ja lopussa aivan konkreettisesti paljas, kun naiset pelkkään koristeväriin sonnustautuneina istuvat näyttämöllä juttelemassa.

Matti Linnavuori