Täyskäännös kympin pojasta kovikseksi
- Kohti väkivallantekoja. Lahjakkaan Johnin (Conor McCarron) tie on avoinna vaikka mihin.
Neds. Käsikirjoitus ja ohjaus Peter Mullan, pääosissa Conor McCarron, Peter Mullan, Gary Lewis, Richard Mack, Martin Bell. Promenadi 3.
Köyhän työläisperheen kasvatti John McGill pärjää ala-asteella huippuhyvin. Fiksun pojan opintaival jatkuu nousujohteisena yläasteella, kunnes ryhmäpaine ja syrjäytynyt isoveli ajavat kaverin kohti vääriä polkuja.
Johnista tulee kulmien kovis ja lähipiiriään terrorisoiva vandaali. Kuvaavaa on, että skottidraaman nimi Neds on lyhenne sanoista non-educated delinquents (kouluttamattomat rikolliset).
70-lukuiseen Glasgow’hun sijoittuva elokuva onnistuu niin ajankuvaa, tarinaa kuin näyttelijöitä myöten. Etenkin teini-Johnia esittävä Conor McCarron tekee vähäeleisyydessään riipaisevan roolityön, vaikka hänen hahmonsa annetaankin vajota lähes psykopaatin asteelle.
Johnin äkkikäännöstä kympin oppilaasta kriminaaliksi perustellaan kotioloilla ja ulkoisilla olosuhteilla. Silti äkillisessä muutoksessa on epäuskottavat piirteensä.
Neds kuitenkin konkretisoi hyvin brittiläistä luokkayhteiskuntaa nuorison kannalta: status määrää kaveripiirisi, paikkasi koululuokassa ja tavallaan jopa tulevaisuutesi.
Paksulla skottimurteella puhuttu draama tarjoilee järkyttävää ja koskettavaa katsottavaa, mutta ohjaaja Peter Mullan ei ole unohtanut mustaa huumoriakaan. Hän esimerkiksi laittaa romanttisen Cheek to Cheek -ikivihreän soimaan verisen jengitappelun taustalle.
Näyttelijänä tunnettu ja sittemmin varteenotettavaksi elokuvantekijäksi noussut Mullan saa olla ylpeä väkevästä nuorisokuvauksestaan. Piste i:n päälle on hänen itsensä pieni mutta tuntuva rooli Johnin mielipuolena alkoholisti-isänä.
Tomi Nordlund
